Hafssvärd-sukuseura


Mikä ihmeen Hafssvärd?


Kuulumme samaan sukuun ja olemme sukulaisia, mutta mikä meitä yhdistää? Ei ainakaan sukunimi. Olemme sukunimeltämme Hellmanneja, Hamiloita, Lentoja, Koskisia, Vitikaisia, Jokisia, Suvisaaria, Kupuloita, Söderholmeja jne. Sukunimet ovat useimmiten vaihtuneet avioitumisen myötä tai fennomanian eli suomalaistumisen vuoksi. Kuulumme kuitenkin samaan sukupuuhun, meillä on samat esi-isät ja kantaisä Gustaf Hafssvärd. Suvussamme on heimoja ja heimoissa linjoja. Meissä virtaa samaa Hafssvärd-verta.

On hienoa, että olemme saaneet valmiiksi sukumme vaiheista kertovan kirjan. Kirjasta voi itse kukin löytää paikkansa suvussamme. Se on arvokasta myös siksi, että monet asiat vähitellen unohtuvat sukupolvien vaihtuessa. Nyt ne ovat ja pysyvät kirjassa painettuina. On ymmärrettävää, joskin surullista, että monet alkavat kiinnostua sukujuuristaan ja sukututkimuksesta vasta ns. myöhemmällä iällä. Aina silloin tällöin kuulee todettavan, että harmi, kun en kysynyt vanhemmiltani tai isovanhemmiltani siitä ja siitä vanhasta asiasta silloin, kun se vielä oli mahdollista.

Onneksi hallituksemme on alkanut vähitellen nuorentua. Toivottavasti sama kehityssuunta jatkuu. Näin saamme toimintaamme uusia virikkeitä ja toimintatapoja. Meissä on monenlaisia taitajia, kuten laulajia, soittajia, kirjoittajia, urheilijoita, tutkijoita ja muita julkisuuden henkilöitä, joita olisi mukava tavata ja joista olisi mielenkiintoista kuulla lisää. Yksi mahdollisuus on osallistua sukutapaamisiin. Niissä voi saada uusia ystäviä – sukulaisista.

Seppo Söderholm, Hafssvärd-sukuseuran puheenjohtaja

Suvun historiaa

Kantaisämme Gustaf "Kustaa" Hafssvärd syntyi 1796 Nakkilassa. Kustaalla oli kolme aikuisiksi varttunutta poikaa, ja Hafssvärd-suku on heidän jälkeläisistään koostunut ja kasvaa yhä. Kustaan poikien mukaan on nimetty Hafssvärd-suvun kolme heimoa - Juhanin, Jaakon ja Iisakin heimot. Nämä heimot jakaantuvat neljääntoista linjaan.


Sukuseura

Ensimmäinen puheenjohtajamme Jukka Suvisaari päätti vuonna 1999 ottaa yhteyttä isänpuoleisiin sukulaisiinsa ajatuksena kerätä tietoa suvustaan. Näiden yhteydenottojen seurauksena Hafssvärd-sukuseura ry:n perustettiin vuonna 2000 . Sukuseurojen keskusliiton sukututkija Seppo Palander oli aiemmin vahvistanut, että seppä Gustaf Hafssvärd oli vanhin esi-isä, johon asti sukua voitiin isän puolelta seurata, ja päätettiin, että tämä henkilö on sukuseuran "kantahenkilö" ja sukuseuran nimeksi päätettiin ottaa hänen mukaansa Hafssvärd-sukuseura.

Alunperin seura toimi vain Iisak Söderholmin jälkeläisten piirissä, mutta pian saatiin yhteys Jaakko Rintalan jälkeläisiin. Seuran tiedossa oli tiedossa kolmaskin aikuiseksi kasvanut ja jälkeläisen saanut poika Juhani Hafsvärd. Tämän poika Frans Evert Hellman jälkeläisineen oli kuitenkin kadoksissa. Sukututkija Seppo Palahder pääsi Frans Evertin jäljille alkuvuoden 2005 tutkimuksessaan ja näin saatiin yhteys myös Juhanin jälkeläisiin.

Jaakon ja Juhanin heimojen tutkimisessa Juhanin heimon Seppo Hamilo teki suuren työn. Nämä heimot yhdessä muodostavat suurimman osan sukuseuran nykyisestä jäsenistöstä.


Suvun historiaa

Kantaisämme Gustaf "Kustaa" Hafssvärd syntyi 1796 Nakkilassa. Kustaalla oli kolme aikuisiksi varttunutta poikaa, ja Hafssvärd-suku on heidän jälkeläisistään koostunut ja kasvaa yhä. Kustaan poikien mukaan on nimetty Hafssvärd-suvun kolme heimoa - Juhanin, Jaakon ja Iisakin heimot. Nämä heimot jakaantuvat neljääntoista linjaan.