Hafssvärd-sukuseura

Suvun historiaa

Kantaisämme Gustaf "Kustaa" Hafssvärd syntyi 1796 Nakkilassa. Kustaalla oli kolme aikuisiksi varttunutta poikaa, ja Hafssvärd-suku on heidän jälkeläisistään koostunut ja kasvaa yhä. Kustaan poikien mukaan on nimetty Hafssvärd-suvun kolme heimoa - Juhanin, Jaakon ja Iisakin heimot. Nämä heimot jakaantuvat neljääntoista linjaan.

Sukuseura

Ensimmäinen puheenjohtajamme Jukka Suvisaari päätti vuonna 1999 ottaa yhteyttä isänpuoleisiin sukulaisiinsa ajatuksena kerätä tietoa suvustaan. Näiden yhteydenottojen seurauksena Hafssvärd-sukuseura ry:n perustettiin vuonna 2000. Sukuseurojen keskusliiton sukututkija Seppo Palander oli aiemmin vahvistanut, että seppä Gustaf Hafssvärd oli vanhin esi-isä, johon asti sukua voitiin isän puolelta seurata, ja päätettiin, että tämä henkilö on sukuseuran "kantahenkilö" ja sukuseuran nimeksi päätettiin ottaa hänen mukaansa Hafssvärd-sukuseura.

Alunperin seura toimi vain Iisak Söderholmin jälkeläisten piirissä, mutta pian saatiin yhteys Jaakko Rintalan jälkeläisiin. Seuran tiedossa oli tiedossa kolmaskin aikuiseksi kasvanut ja jälkeläisen saanut poika Juhani Hafsvärd. Tämän poika Frans Evert Hellman jälkeläisineen oli kuitenkin kadoksissa. Sukututkija Seppo Palahder pääsi Frans Evertin jäljille alkuvuoden  2005 tutkimuksessaan ja näin saatiin yhteys myös Juhanin jälkeläisiin. 

Jaakon  ja Juhanin heimojen tutkimisessa Juhanin heimon Seppo Hamilo teki suuren työn. Nämä heimot yhdessä muodostavat suurimman osan sukuseuran nykyisestä jäsenistöstä.